26.2.2009

Kun sydän lyö pum-pum-pum…

Tai sitten se sanookin pum-pum-shhh-pum-pum-pum-shhh…

Kävimme juuri 7 vuotta täyttäneen Sagan kanssa normaalisti rokotuksilla helmikuun alussa. Aina ennen ovat eläinlääkärit kehuneet kuinka urheilijakoiran sydän lyö vahvasti, mutta tällä kertaa kuuluikin lievä sivuääni. Soitin heti kasvattaja-Pirjolle ja yhteistuumin päätimme viedä Sagan sydänultraan. Pirjo selvitti netin kautta sydänsairauksiin erikoistuneita lääkäreitä ja bongasimme Lahden Eläinlääkäriasemalla työskentelevän kovasti kehutun Seppo Lambergin. Saimme ajan suhteellisen nopeasti ja 20.2. minä suuntasin Sagan kanssa Muuramesta ja Pirjo Helsingistä kohti Lahden Eläinlääkäriasemaa. Seppo osoittautui kaikkien kehujen arvoiseksi. Erittäin mukava ja ammattitaitoinen (isolla-A:lla). Ja mikä parasta, hänellä oli sekä aikaa että halua keskustella ja vastata kysymyksiin.

Ja tässä oli sitten ultran tulos:

”Sydämen ultraäänikuuntelu sivuäänen takia. Saga koiran sydämessä kuullaan hento sivuääni (2/6). Ultraäänitutkimuksessa sydämessä ei havaita selvää laajentumaa, vasemman eteisen koko on sallitun ylärajalla. Sydämen supistuvuus on laskenut ns. latentille alueelle. Löydös voi viitata prekliiniseen dilatiiviseen kardiomyopatiaan, mutta näillä tuloksilla ei varmaa taudinmääritystä voi asettaa. Dopplertutkimuksessa ei eteiskammioläpässä voida osoittaa vuotoa. Suositan kontrollitutkimusta 6-12 kk kuluttua, jos oireita ei kehity. Tavallisia sydänsairauden oireita ovat yskä, hengitysvaikeus, yölevottomuus ja rasituksen siedon alentuminen. Viattoman sivuäänen mahdollisuutta ei voida poissulkea.”

Eli kuten Seppo meillekin sanoi: ”Hyviä ja huonoja uutisia”. Huono uutinen on se että Sagalla on mahdollinen alkava sydänsairaus (niin alkuvaiheessa, että sitä on mahdoton spesialistinkaan todeta). Hyvä uutinen on se, että kyseessä voi olla myös viaton sivuääni, sillä nyt saadut arvot olivat normaalin rajoilla ja niihin voi olla ihan normaaleja syitä. Tietysti hyvä uutinen tässä vaiheessa on myös se, että Sagalla ei ole oireita ja jos kyseessä on dilatoiva kardiomyopatia, on se havaittu riittävän ajoissa hoitosuunnittelun kannalta. Koko tilanne selviää vasta uusintaultrassa, joka voidaan tehdä aikaisintaan 6 kk kuluttua. Mutta Sepon mielestä olisi parempi odottaa lähemmäs vuosi, jotta mahdolliset muutokset voisivat tulla näkyviin.

Nyt ei auta muuta kuin odottaa (ja vielä kerran odottaa). Tällä hetkellä ei oikein muuta voi. Sitä yrittää toivoa parasta, mutta on kuitenkin varauduttava pahimpaan. Näin ollen olen viettänyt lukemattomia tunteja netissä etsien tietoa kyseisestä sydänsairaudesta. Olen kerännyt koosteen, jonka lisään myös tänne blogiin (lähteet ja linkkivinkit kirjoituksen lopussa).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti