Dilatoiva kardiomyopatia koiralla

Dilatoiva kardiomyopatia (DCM=dilated cardiomyopathy) on sydänlihassairaus. Sydänlihas ei pysty supistumaan normaalisti, mistä seuraa sydänlihaksen toimintahäiriö (EKG:ssä ja ultraäänitutkimuksessa todettavat muutokset). Kun sydänlihassolut vähitellen menettävät supistumiskykyään sydän, erikoisesti sen vasen kammio laajenee (dilatoituu) ja sydämen koko suurenee. Näin ollen koko sydämen supistumisvaiheen toiminta heikkenee. Koronaarisuonet ja sydämen läpät ovat terveitä. Syytä tähän sydänlihassairauteen ei tunneta, mutta mitkään muut sairaudet eivät kardiomyopatiaa aiheuta. Sairaus on ns. primaarinen (ensisijainen) sydänlihasairaus.

DCM:lle on usein tyypillistä, että vasemman kammion toiminta heikkenee ilman näkyviä muutoksia koiran terveydentilassa (ns. prekliininen dilatoiva kardiomyopatia). Tämä oireeton vaihe voi kestää tyypillisesti noin 1-4 vuotta. Oireettomalla dilatoivalla kardiomyopatialla tarkoitetaan sairautta, joka esiintyy näennäisesti täysin terveellä eläimellä. Oireeton vaihe voidaan havaita ainoastaan sydämen ultraäänitutkimuksella todettuna systoolisena vajaatoimintana tai rytmihäiriöinä. Heikkenevä sydänlihaksen toiminta johtaa sydämen vajaatoimintaan ja näkyviin kliinisiin oireisiin. Kliinisessä muodossaan sairaus ilmenee lihasten supistumisvajauksena ja voi johtaa sydämen vajaatoimintaan. Tämä taas saattaa johtaa äkilliseen sydänkuolemaan.

Ultraäänitutkimus on yksi parhaista menetelmistä, jolla arvioidaan sydämen toimintaa. Tässä tutkimuksessa voidaan "nähdä sydän sisältä" ja mitata erilaisia sydämen kokoon ja supistuvuuteen liittyviä suureita. DCM ultraäänitutkimuksessa tutkitaan vasemman kammion systoolista toimintaa mittaamalla ns. left ventricular shortening fraction ( LV SF(FS)). Tutkijoiden mielipiteet eroavat jonkin verran hyväksyttävästä minimiarvosta eri roduilla. Tarkan numeerisen arvon määrittäminen on myös vaikeaa ja taitoa vaativaa. On havaittu, että FS arvot myös vaihtelevat rotukohtaisesti ja koon mukaan. Tavallisesti arvot ovat välillä 25 % - 45 %, mutta alin arvo voi olla matalampikin. FS raja-arvoalueella olevien yksilöiden tilaa kardiomyopatian suhteen on mahdoton määrittää yhden yksittäisen tutkimuksen perusteella. Usein suositellaan tällaisten koirien uusintatarkastusta ½-1 vuoden kuluttua. Ultraäänitutkimuksessa voidaan tarkastella myös muita sydämen systooliseen toimintaan liittyviä parametrejä, mutta näiden arvoja on vielä vähemmän rotukohtaisesti tutkittu.

Keuhkoalueen röntgenkuvauksessa saatetaan DCM tapauksessa todeta sydämen suurentumista, ja mikäli vajaatoimintaa esiintyy, tyypilliset keuhkomuutokset. Pelkkä röntgentutkimus ei kuitenkaan ole täysin riittävä kardiomyopatian diagnosointiin ja hoitosuunnitelman tekemiseen. Varsinkin alkavaa tai oireetonta sairautta on röntgenillä mahdoton todeta.

Piilevän kardiomyopatian diagnosointi tai terveystodistuksen antaminen voikin olla vaikeaa ja erikoisesti eläimen terveeksi toteaminen ei koskaan ole lopullinen kardiomyopatian suhteen. Tänä päivänä yleinen käsitys on, että terveystodistus eläimelle voidaan antaa korkeintaan vuodeksi kerrallaan.

Prekliinisessä dilatoivassa kardiomyopatiassa koiralla ei ole oireita. Sairauden edettyä kliiniseen muotoon oireita ovat tyypillisesti yskä, hengitysvaikeus, yölevottomuus ja rasituksen siedon alentuminen. Tällaiset oireet DCM potilaalla johtuvat nesteiden kerääntymisestä elimistöön sydämen huomattavan vajaatoiminnan johdosta. Yhtäkkiset heikkous- tai tajuttomuuskohtaukset ovat äkillisen rytmihäiriön tyypilliset oireet.

Jos koiralla todetaan prekliininen tai kliininen dilatoiva kardiomyopatia, on harkittava eläimen lääkityksen muotoja. DCM hoidossa on ratkaistava miten vakavaa tilannetta ja millä lailla oireilevaa koiraa lähdetään hoitamaan. Ultraäänitutkimus, EKG ja sydämen röntgenkuvaus auttavat hoidon suunnittelussa. Lääkitys joudutaan päättämään yksilöllisesti DCM etenemisen ja sydämen vajaatoiminnan asteen sekä koiran kliinisen tilan mukaan. Elinaikaennuste on koirayksilökohtaista, mutta yleisenä ennusteena pidetään 6-24 kuukautta (kliinisten oireiden alettua, lääkityksestä huolimatta). Jotkut koirat saattavat menehtyä yhtäkkiä rytmihäiriöiden johdosta.

Dilatoivaa kardiomyopatiaa esiintyy monilla koiraroduilla ja se on "hankittu" sydänsairaus. Sairaus ei ole synnynnäinen epämuodostuma, vaan sairaus, joka kehittyy eläimelle vasta syntymän jälkeen, myöhemmällä iällä. Eläimellä voi olla perinnöllinen "taipumus" sairauteen.

Ultraäänitutkimus on kallis tutkimusmenetelmä, joka vaatii lisäksi lausunnon antavalta eläinlääkäriltä suurta ammattitaitoa. DCM on myös usein kliiniseen muotoon edettyään erittäin nopeasti etenevä tauti. Toisaalta hankalaksi sairauden tekee sen tuntematon periytyminen ja diagnoosin asettamisen vaikeus.

* * * * *

Lähteitä ja linkkejä:

Eläinlääkärimme Seppo Lambergin kirjoittama artikkeli koirien sydänsairauksista:
http://netti.nic.fi/~tollerit/html/laaketiedetta/sydansairaudet.htm

Suomeksi:
http://www.clinics-dobermann.net/dobermann/DCM_artikkeli1.htm
http://www.kennelliitto.fi/FI/jalostusjakasvatus/artikkelit/Dilatoiva+kardiomyopatia.htm
http://www.vetcare.fi/index.php?id=163http://www.koira.fi/index.php?id=38

Englanniksi:
http://www.upei.ca/~cidd/Diseases/cardiovascular%20diseases/cardiomyopathy.htm
http://www.2ndchance.info/dogdilcardiomyopathy.htm
http://www.gcvs.com/imaging/ultrasound/cardiomyopathy.htm

Keskusteluja:
http://tanskandoggi.takaisin.fi/viewtopic.php?t=4043&postdays=0&postorder=asc&start=0
http://www.kriegerhof-dobermanns.com/forum/index.php?topic=3536.0
http://www.tuulenkoirat.net/tk/viewtopic.php?f=16&t=785